How have I been moving?

Om mitt minne inte sviker fullständigt vill jag minnas att olyckan som jag var med om i slutet av juli var den utlösande orsaken till att jag slutade publicera s.k. motionsdagböcker. När jag nu blickar tillbaks på den kan jag bara konstatera att jag varit otroligt aktiv - kanske litet överdrivet aktiv?

Jag tänkte nu för skojs skull publicera en redogörelse för hur jag motionerat under förra veckan och jag rekommenderar att ni jämför den med mina tidigare "workout diaries". 

Monday 29.10 running 4,98 km/30 min

Tuesday 30.10 walking ~8 km/~60 min

Wednesday 31.10 running 3,83 km/28 min

Thursday 1.11 walking ~8 km/~60 min

Friday 2.11 day-off

Saturday 3.11 running 6,5 km/40 min

Sunday 4.11 walk ~4 km/35 min

 Utöver dessa anaeroba aktiviteter gör jag regelbundet "kyykkyn" och dips samt stretchar under arbetsdagen för att undvika att kroppen stelnar. Jag märker verkligen direkt om jag under dagen inte hunnit göra muskelövningarna - senast följande dag (eller redan morgonnatt..) då ryggen värker. Så promenerar jag dessutom dagligen till och från jobbet totalt ca 30 min. 

Den största skillnaden mellan mitt motionerande NU och DÅ är att jag helt och hållet slutat med gymträning samt olika gympass. Tyvärr har jag inte råd att gå på gym nu när studierabatterna endast är ett minne blott, men som jag redan konstaterade tidigare har jag märkt hur det har blivit allt viktigare för mig att få frisk luft efter en dag på jobbet där jag andas inomhusluft 8 h/dag.
 

Jos en nyt aivan väärin muista, niin lopetin treenilokien kirjaamisen blogiini heinäkuisen onnettomuuteni jälkeen. Selatessani läpi aikaisempia merkintöjäni huomaan olleeni todella, siis TODELLA, aktiivinen - ehkä liiankin aktiivinen?
Yllä näette viime viikkoisen treenilokini ja kehotan teitä vertaamaan sitä aikaisempiin lokeihini; ero on valtava!
Lokiin voisi toki lisäksi lisätä, että kävelen työmatkat ripeästi yhteensä n 30 min ja teen päivittäin kyykkyjä ja dippejä, sekä lyhyitä venytyksiä työpäivän aikana jotta ei kroppani menisi täysin lukkoon. Huomaan selvästi viimeistään seuraavana päivänä (jollen herää siihen jo aamuyöstä) jos en jonain päivänä ole ehtinyt tekemään pieniä harjoituksiani: selkää kivistää ja paikkoja kolottaa kuin vanhusta. 
Opiskelija-alennuksien kaikottua elämästäni jouduin hyväksymään, ettei minulla ole varaa kuntosalikorttiin, miksi ryhmäliikuntatunnit ja punttitreenit ovat saaneet väistyä. Toisaalta olen todennut tarvitsevani ja arvostavani raitista ilmaa yhä enemmän istuttuani sisällä töissä n 8 h/pvä, eli ehkäpä salikorttia ei tulisi käytettyä niin aktiivisesti vaikka sellainen lompakossa polttelisikin..