I feel alive! And all it required was some swearing and sweat

Hassua, miten ihmismieli voi muuttua hetkessä, mutta vain jos sen itselleen sallii.

Itsesääliin on turha jäädä rypemään, vaikka se hetkittäin voi tuntua hyvältä. Onneksi edes joku säälii pientä minua parkaa (viitaten itseensä). Itse inhoan sitä, jos joku säälii minua ellei siihen sitten ole jotakin TODELLA pätevää syytä (ja silloinkin suosittelen kysymään minulta suoraan, jos kaipaan sääliä tai en)

post-training

Masisteltuani lähes koko päivän onnistuin, kuin ihmeen kaupalla, potkimaan itseni ylös suosta ja aktivoitumaan. Miten? Koska päätin, että nyt sai riittää. 

Välillä ihmisen tarvitsee saada olla heikko, herkkä ja kannateltava. Uskon vakaasti, ettei pohjalla oleva ihminen kuitenkaan voi tilanteesta selvitä muuten kuin omin neuvoin. Toki se vaatii (tilanteesta riippuen) voimia ja aikaa, mutta tärkeimpänä pidän läheisten ihmisten läsnäoloa; mikään ei tunnu heikosta ihmisestä yhtä hyvältä, kuin tieto siitä, että joku kyllä nappaa kopin jos kaatuu ja kannattelee, kunnes omat jalat jälleen kantavat.

Katsottuani itkuisin silmin peiliin, totesin itsekseni "ei perkele", puin salikamat ylleni ja vedin sellaiset hauis + rinta-treenit, että oksat pois. Hiki ja endorfiinit virtasivat ja jälkeenpäin löysin itseni jälleen peilin äärestä, tyytyväisenä itseeni: hyvä minä, tein sen!

haha :D

Det är konstigt hur fort människan kan byta sinnesstämning om hon så vill.
Själv har jag deppat mer eller mindre hela dagen och har varit nöjd över att ingen tyckt synd om mig - det avskyr jag nämligen! Jag tror att människan ibland behöver få vara klen och känslig, men att det enbart är hon själv som kan fixa situationen. Stöd och uppmuntran från näromgivningen är ett plus, men själva grovjobbet måste individen göra själv. Om hon vet att hennes käraste finns där och stöder henne, är förutsättningarna för att lyckas bättre.
Efter att ha legat på bottnet allt för länge, lyckades jag på något underligt sätt lyfta upp mig själv, ta en titt i spegeln och konstatera "fan också!", dra på mig gymkläderna och dra ett sådnt sjujävla pass för biceps och bröst att huh-huh! 
Efter passet ställde jag mig åter framför spegeln och konstaterade: well done! och var nöjd med mig själv.