måndag 8 juli 2013

Before I die..

Blogit, kirjakaupat, lehtiartikkelit ja elämäntapaoppaat pullistelevat niitä. Kaikkihan niitä ovat tehneet - vähintään miettineet. Kaikki paitsi minä. Mitä mitä, mistä ihmeestä on puhe? No valmiiksi rustattu lista asioista, joita haluaa tehdä ja toteuttaa ennen kuolemaansa tietty! Tunnen itseni, noh toistaiseksi 23,5-vuotiaana suhteellisen nuoreksi, mutta koska aika on rajoitettua on ehkä parempi alkaa miettimään ja pikkuhiljaa myös toteuttamaan näitä juttuja. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, eikös? Siksi päätin miettiä jo valmiiksi, miten itse toteutus tapahtuisi, jotta olisin askeleen lähempänä päämäärääni ;) Kuten äitini fiksuna minulle (lähes joka viikko) toteaisi: ettei sitten jälkeenpäin harmita. Siksi on korkea aika aloittaa tässä ja nyt:



All right. Aloittakaamme kauimpaa, eli tahtoisin vielä elämäni aikana matkustaa jonnekin kauas. Aamupalaa mussuttaessani selailin Oliviaa 1/13, jossa olisi juttu Barbadoksesta. Siinä tuoretta ananasta pureskellessani ja letkeää musiikkia kuunnellessani pystyin helposti tekemään aikamatkan Barbadoksen vaaleille hiekkarannoille. Raikas drinkki suoraan kookospähkinästä juotuna, ratsastusretki hiekkarannalla täydessä laukassa tukka hulmuten, patikointia vuorille, sekä sukeltelua kilpikonnien kanssa - t-a-h-d-o-n! 


How to get there?
Rahaa täytyisi ehdottomasti alkaa laittamaan säästöön, koska matka Barbadokselle kustantaa (2 viikoksi) n 1200 € lennoista + yöpyminen. Pyllylihaksia ja hermojakin täytyisi alkaa harjoittamaan, sillä matkustusaika paratiisiin on huikea: välilaskuineen jopa 30h! Huh. Matkaseurakin uupuu vielä, mutta "onneksi" minulla ob (toistaiseksi) aikaa etsiä käsiini sellainenkin samalla kun säästän rahaa.. ;)

Brooklyn Bridge
 Toinen pitkäaikainen haaveeni on matkustaa New Yorkiin, koska haluaisin nähdä "suurta maailmaa" ja ottaa selvää, jos se on yhtä suuri ja ihmeellinen kuin miltä se TV:ssä näyttää. Tarjotaanko Mäkkärissä todellakin aina Super Sizea? Onko se Starbucksin kahvi niin makuhermoja kutkuttavaa kuin kaikki antavat ymmärtää? Eikö se Walk of Fame olekaan yhtään siisti paikka, vaan yliarvostettu turistirysä kuten monet sen kertovat ovan? Tahdon ottaa selvää tästä itse! Toinen hyvä syy matkustaa Nykkiin on tietty Suomea hurjasti hulppeammat hinnat niin vaatteissa kuin asusteissakin.. Nimim. ostaisin siltä seisomalta kultaisen Korsin kellon vain koska se on yli puolet halvempi Atlantin toisella puolella kuin täällä ;)

VOI olla, että Sinkkuelämällä on osa ja arpa siihen, että haluan matkustaa Nykkiin ;)
How to get there?
Kuten Barbadokselle matkustaessakin, pitäisi minun kerätä rahaa ennen reissuun lähtöä. Uskon, että Nykkiin pitäisi lisäksi kerätä aikamoinen shoppailukassa, koska epäilen vahvasti, että osaisin kotiutua tuolta outletien paratiisista tyhjin käsin.. ;) Matkaseura minulla onneksi jo on: paras tyttökaverini T jakaa kanssani tämän haaveen ja olemmekin jo vähän suunnitelleet matkaa :)


Käsilläseisonta. Hakiessani AMK:hon hain sairaanhoitaja-ohjelman lisäksi fysioterapeutiksi (ja jäin säälittävät 2 pistettä vajaa..). Olin saanut jostain päähäni, että valintakokeessa, joka koostui teoreettisesta sekä liikuntaosuudesta, meidän pitäisi seistä käsillä. Olen pienestä pitäen ollut aika kömpelö, enkä kovinkaan urheilullinen tai notkea. Muistan jännittäneeni valintakoetta kuin hullu, koska pelkäsin olevani ainoa, joka ei osaisi seistä käsillään ja näin jo itseni seisomassa tulipunaisena katselemassa muita, jotka seisoisivat suorassa rivissä kuin kiinalainen armeija käsillään ja opettajan hymyillessä vienosti minulle todeten, ettei se haittaa, vetäen pitkän viivan nimeni yli - tämän tytön haku päättyi tähän.


How to get there?
Harjoitusta, harjoitusta ja harjoitusta - sitähän se käsilläseisonta vain vaatii. Uskon, että suurin ongelma on itseluottamuksen puute - kyllähän se aika kylmää päätä vaatii, että uskaltaa laittaa koko painonsa olkapäiden ja käsiensä varaan ja roikkua pää alaspäin. Harjoittelu kannattaa varmasti aloittaa seinää päin, jolloin tasapaino on helpompi pitää. Joogassa seistään usein päällä ja pidetään käsivarsia ikään kuin koukussa - ehkä tämä olisi toinen hyvä vaihtoehto aloittelijalle? Koska harjoituskaveria ei tällä hetkellä ole, taidan luottaa Youtubeen ja etsiä jonkin hiljaisen syrjäisen ruohikon ja alkaa harjoittelemaan ;)


Toinen urheiluun liittyvä haaveeni on leuanveto. Yläasteella lihastesteissä en koskaan saanut yhtäkään puhdasta leukaa vedettyä ja olen siitä lähtien päättänyt, että aion vielä kerran elämässäni vetää EDES YHDEN leuan. Syytä en tiedä, mutta koska aika harva nainen jaksaa leukoja vedellä, haluaisin kai erottua joukosta ja osata ;)


How to get there?
Harjoittelemalla leuanvedot oppii - siihen ei oikotietä taida olla! Tällä hetkellä saliohjelmaani kuuluu selkä-päivä, jona vetelen leukoja myötäotteella kevennettynä laitteessa. Laitteessa on valitettavan helppoa fuskata: mitä enemmän kiekkoja lataat, sitä kevyempää meno on ja jaksat "vetää" vaikka 20 "leukaa". Valitettavasti nämä "leuat" eivät vie yhtään lähemmäs sitä puhdasta, ilman kevennystä vedettävää leukaa ja olenkin yrittänyt panostaa tähän liikkeeseen aivan tosissani, vaikka se ikävimpiin kuuluukin. Harjoitan lisäksi selän lihaksia ja pyrin puhtaaseen tekniikkaan leukoja vedellessäni, vaikka se raskasta viimeisilllä vedoilla onkin.


Ylläolevat toiveet ja haaveet ovat aika materialistisia ja pystyn - jos vain haluan - toteuttamaan ne kaikki yksinäni. Haluan silti alleviivata, ettei se kuulu "suunnitelmaani". Toivon löytäväni elämänkumppanin, jonka kanssa voisin toteuttaa haaveitani, perustaa perhe ja hankkia talo, johon perustaisimme yhdessä kodin. Naimisiinmeno, timanttisormukset ja hulvattomat häät kuuluvat myös suunnitelmaani ;) 
 Hieman elämää kokeneena olen todennut ja oppinut, ettei ikinä pidä elää ja unelmoida elämästä niin, että se on jonkun muun varassa, mutta että kumpanilla mielellään saisi olla aika samantyyppisiä haaveita ja ns "suunnitelmia" elämälleen - muuten elämät ajautuvat herkästi pois toisistaan, jos yritätte toteuttaa täysin erilaisia unelmia. Hah, ehkäpä tämä postaus voisi toimia deitti-ilmoituksena? Saman tyyppiset miehet - ottakaa yhteyttä ;) 

Edit: hahaa, löysinpäs sopivan kumppanin itselleni :'D Unelmien toteuttaminen ainakin helpottuisi rahallisesti huomattavasti ;)


Minkälaisia haaveita ja suunnitelmia sinulla on loppuelämääsi varten? :)
All right guys. Detta inlägg handlar om det som många självbiografier, bloggar och tidningsartiklar redan behandlat: grejer jag vill göra innan jag dör (sablar så pessimistiskt det btw låter - tänka på döden när man knappt än 24 år gammal!)
En resa till Barbados, där jag skulle ligga på beachen med en drink direkt ur en kokosnöt i handen, full galopp på stranden, samt vandring i bergen - yes please! Likaså drömmer jag om en resa till New York, där jag skulle shoppa som en galning, ta reda på om Walk of Fame faktiskt är "SÅ överskattat" samt smaka på Starbucks kaffe. Bägge två resorna kräver en resekassa, vilken jag så småningom borde börja lägga pengar under till. Resesällskap till NY har jag faktiskt redan, men frivilliga resekumpaner till Barbados efterlyses ;)
Att stå på händer, samt dra ens EN pull-up hör också till mina drömmar och planer som jag ännu vill och TÄNKER lyckas med. Jag minns när jag sökte in till Arcada och deltog i urvalsprovet för fysioterapi: jag vet inte varifrån jag fått för mig att vi förväntades stå på händer. Allt sedan dess har jag drömt om att lära mig stå på händer - bara för att det är coolt ;) Samma gäller pull-upen: i muskeltesten i grundskolan klarade jag aldrig av att dra en enda "ren" pull-up och tränar nu på allvar för att lära mig det. Pull-up kräver bde muskelstyrka och teknik, men omöjligt är det inte och jag tänker lyckas - nångång ännu!
Mina drömmar är ganska materialistiska och ytliga och kan förverkligas ensam. Jag vill ändå påpeka att jag (självklart?) drömmer om att hitta någon att förverkliga dem med. Visst drömmer jag om ett sjudundrande roligt bröllop, diamantringar, familj och hem, men har lärt mig att man inte skall planera sitt liv utgående från någon annan. Samtidigt tror jag att det är lönsamt att hitta en partner, vars drömmar och planer påminner om de egna - annars kan ett liv tillsammans hastigt bli svårt att förverkliga. Ghah, medan jag skriver detta märker jag hur dethär påminner om en "man 23+ sökes"-annons :'D
Hurdana drömmar och planer för resten av ditt liv har du?

all pics from google

4 kommentarer:

  1. Lainataakseni erästä ystävääni. Miksi hävetä kumppanin etsimistä ilmoituksin? Ensinnäkin sinulla on paremmat mahdollisuudet löytää kerralla jonkun hyvän. Ilmoituksen perusteella tiedätte kumpikin mitä haluatte tulevaisuudesta, harrastuksista ja elämästä nykyhetkellä.
    Näet ihmisen (kuvan) ja voit siltä klikkaamalta päättää kiinnostaako vai ei.

    Baarissa miehen etsiminen on sitäkin hankalampaa. Ensin ammut muutaman kerran ohi, lähdet jatkoille ja käyt treffeillä viitisen kertaa. Vasta hetken tapailun jälkeen kehtaat kysyä naimisiinmenosta, lapsista ja tulevista suunnitelmista. 80% miehistä lopettaa treffailun siihen. Heitä kiinnosti enemmän naisen läheisyys ja hauskanpito. Keräät itsesi kasaan, lähdet jälleen yöelämään ja pam? Nappasiko?

    Eli turha sitä hävetä, määrätietoinen ottaa kumppaninsa netistä. Mitään sitä mukisemaan :)

    SvaraRadera
    Svar
    1. Voi kiitos kommentistasi - et arvaakaan kuinka leveän hymyn se naamalleni aiheutti! :)
      Olenkin pitkään miettinyt, miksi hemmetissä harrastaa ns hakuammuntaa baareissa yms, jossa todennäköisyys, etä tapaat jonkun astetta fiksumman tai varteenotettavan on yksi miljoonasta, kun voisi yhtä hyvin listata kriteerit valmiiksi ja iskeä nettiin ja odottaa, että joku nappaa koukkuun. Noh, itse nautin ainakin toistaiseksi baareilun ja poikien vilkuilun lomassa tanssimisesta ja musiikista, joten jatkan sitä. Mutta lupaan, että jossain vaiheessa ilmaannun ties mille deittisivustoille, jollei miehiä ala löytyä. Niin moni kun nykypäivänä seuralaisensa onkin löytänyt netistä! :)

      Radera
  2. Råkade hitta din blogg via en "käsilläseisonta" sökning på google. Jag har alltid varit väldigt intresserad av att behärska min kropp och kommit den vägen in på handstående och annat roligt. Dessutom vill jag gärna hjälpa andra, som vandrar samma väg. Här är några tips som jag har fått av klokare och duktigare människor. Skriver på finska men du sköter ju nog det:

    Valmistelut:

    - Rannejumppa kunniaan! Tee esim. tämä sarja http://www.youtube.com/watch?v=fsIr0f25FGE aina ennen käsilläseisontaharjoittelua. Alussa heikot ranteet rajoittavat harjoittelua todella paljon. Panosta tämän tyyppisiin liikkeisiin ja ranteesi kiittävät.

    - Liikkuvuus on kaiken perusta. Käsilläseisonta on asentona helppo ylläpitää, jos kaikki on linjassa (jalat, polvet, lantio, hartiat, kyynärpäät ja kädet). Pieninkin poikkeama yhdessä nivelessä aiheuttaa kompensaatiojatkumon, joka tekee pidosta epätaloudellisen. Hyvä asento vaatii hartialiikkuvutta (mieluiten 180 astetta ilman kompensaatiota rintarangasta tai alaselästä) sekä lonkankoukistajilta yhteistyötä (ei jalkapalloilija/jääkiekko-rigor-mortis-tiukat) ranteita unohtamatta. Jos löytyy epäkohtia, harjoittelu kyllä paljastaa ne!

    Harjoitteita:

    - Päälläseisontaa on hyvä harjoitella, jotta tottuu invertioon.

    - Käsilläseisonnan asentoa varten kokeile seuraavaa: makaa vatsallasi kädet vartalon jatkeena ja ota kepistä kiinni hartioiden leveyttä vastaavalla oteella. Suorista nilkat ja polvet, käännä häntäluu jalkojen väliin (posterior pelvic tilt), nenä kevyesti lattiaan kiinni ja nosta keppi suorin käsin ilmaan. Vartalosi tulisi olla suorana sivulta katsottuna. Pysy asennossa 30-60 s. Jos ei onnistu, voit käyttä alussa leveämpää otetta. Tämä voi olla elämäsi pisin minuutti, jos kehosi ei ole tarpeeksi vahva tai notkea käsilläseisontaa varten.

    - Harjoittelu alussa. Edellisen harjoitteen linjaa soveltaen asetu käsilläseisontaan seinää vasten (vatsa seinää vasten! linja pysyy parenpana). Laita kädet maahan ja kävele yksi jalka kerrallaan ylös. Alussa kätesi saattavat olla 50-150 cm seinästä. Alkuun pysyttele turvallisella etäisyydellä, jotta ehdit totuttautua uuteen asentoon ja luottamus omiin käsivoimiin kasvaa. Kävele pikkuhiljaa päivien ja viikkojen kuluessa lähemmäksi seinää. Kuperkeikka tai kärrynpyörä helpottaa poistumista, tai sitten kävelet alas ennen kuin voimat loppuvat. Tavoitteena on päästä noin 5-15 cm päähän seinästä. Pysy ylhäällä 10-60 s.

    Kun olet tarpeeksi lähellä ja linjasi on hyvä, alat pikkuhiljaa irtautua seinästä. Siitä alkaa harjoittelun seuraava vaihe, eli tasapainoilu. But that's a different story...

    Tässä muutama vinkki. Ei missään nimessä kaiken kattava ohje, mutta näitä seuraamalla saat 92,34% paremman alun kuin muut, jotka aloittavat kässäriharjoittelun ilman mitään suuntaa tai kompassia.

    Onnea harjoitteluun!



    SvaraRadera
    Svar
    1. Hei voi hitsi kiitos aivan mielettömästi näistä vinkeistä <3 Tänään itse asiassa kokeilin ensimmäistä (!) kertaa elämässäni käsillä seisontaa niin, että isosiskoni piti jaloistani kiinni ja nosti kohti taivasta. Ihmeen hyvin sujui, vaikka totesin jo että tarvitsen rrrrunsaasti harjoitusta ennenkuin pystyn tuohon yksinäni :)

      Radera

Kiitos kommentistasi <3
Tack för din kommentar <3