tisdag 19 augusti 2014

Kun järki tuli taloon

Kuka olisikaan uskonut, että minä - MINÄ, tyttö jonka motto voisi olla "säästetyt rahat on turhia rahoja", joka esteetikkona rakastaa kaikkea kaunista, toimii spontaanisti ja ihastuu ties mihin ja vinguttaa korttia sopivassa kohtaa jos ostoshimo kasvaa tarpeeksi suureksi - toteaa, että olen tainnut saada edes HIEMAN järkeä päähäni mitä tulee rahan käyttöön. Oioi, lukisipa äini tätä tekstiä (tai sitten ei, koska saattaisi todeta, että tekstini on täyttä bullshittia viitaten aamuiseen tahdon nää saappaat-kommenttiini :D)

Ajatus rahankäytöstä ja sen priorisoinnista syntyi päässäni itse asiassa eilen illalla kun oli koirapuistoilemassa Ronjan kanssa. Hetkeä ennen puistoon lähtöä kävin sauvakävelemässä ja vettä tuli kuin aisaa. Minua ei rajuilma itse asiassa pätkän vertaa haitannut, koska olin varustautunut gore tex-asuun, joka suojeli minua sadepisaroilta sekä tuulelta, sekä gore tex-kenkiin, joiden avulla sukatkin pysyivät kuivina. Itseäni ei huono keli koskaan ole estänyt lähtemästä ulkoilemaan, koska olen aina omistanut kunnon ulkoilutamineet, kiitos hevos- sekä partioharrastusten - niiden lomassa kun oleskellaan ulkona kelistä riippumatta. Ironista kyllä tykkään itse asiassa käydä sateella lenkillä, koska ilma on huomattavasti raikkaamman tuntuinen kuin kuivalla kelillä, eikä mikään luo yhtä voittaja-tunnetta, kuin se kun palaa kotiin vettä tiputellen ja saa vaihtaa kuivat vaatteet ylle. Tuntuu huomattavasti mukavammalta sujahtaa sängyn tai sohvan päälle katselemaan telkkaria tai lukemaan, jos ensin on käynyt vähän reippailemassa, eikä se sade - suloisintakaan - ketään sulata.

Itseltäni on siis aina löytynyt ulkoilutamineita kaikenlaiseen menoon, enkä siksi ole koskaan tajunnut tai edes ajatellut, että tilanne voisi olla toinen. Nyt kun partio- sekä heppaharrastukset jäivät pois, ei minunkaan periaatteessa ole tarvinnut altistaa itseäni sadekeleille, koska olen voinut jäädä sisätiloihin aina kun sade on tullut. Eritoten alkuvuodesta kun kävin salilla aina töiden jälkeen, oli aikas sama minkälainen keli ulkona oli, koska en siellä juuri aikaa viettänyt ja hoidin liikunnat sisätiloissa.

Eilen havahduin tosiaan ensimmäistä kertaa karuun faktaan, että minulta löytyy itseni ulos säästä huolimatta pakottava tekijä ja että tämä karu fakta asettaa tiettyjä vaatimuksia vaatimuksia vaatekaapilleni: Ronja. Satoi tai paistoi, koiran kanssa on lähdettävä ulos. Vielä eilen aamupäivällä selailin himoipäissäni Louis Vuittonin denim shawlia ja ajattelin palkita itseni sillä ja naamioida moisen hankinnan esim. synttärilahjaksi. Käytyäni ensin sauvottelemassa reilun puolituntisen, sekä seistyäni käkättämässä koirapuistossa tunnin verran tajusin kotiin rapaisena ja onnellisena, ettei kallisarvoinen huivi tässä hetkessä olisi mikään fiksu hankinta; päinvastoin järkeä käyttäen sijoitan huomattavasti mieluummin pennoseni varusteisiin, jotka mahdollistavat sen, että voin ulkoilla koirani ja muiden koiranomistajien kanssa kuivana ja hymyssä suin, kuin huiviin jota saan olla varomassa kokoajan ja jota en voi käyttää kuin aniharvoin esim. töihin ajaessa tai kaupassa käydessäni. Viimeksi mainittua ajatellen huivi vaikeuttaisi elämääni sinänsä, että minun huivi käyttäessäni täytyisi miettiä kauppareissu-vaatetuksiani nykyistä tarkemmin; nykyään kun saatan kävellä tien yli lähi-S-markettiin verkkareissa. Sepä näky vasta olisikin; LV:n 400e huivi yhdistettynä koiranulkoilutustamineisiin.. :'D

Onneksi olen näistä ajoista (lue: viime kesästä) kasvanut edes hieman ;)

Hypetin eilen löytämiäni nahkasaappaita ja vaikkei niillä nyt varsinaisesti koirapuistoon mennä ravan keskelle seisoksimaan, ovat ne mielestäni huomattavasti fiksumpi investointi kuin kaulahuivi - ainakin omalla kohdallani. Edelliset nahkasaappaat ovat edelleen - joskin korkojen vaihdon jälkeen-  uudenveroiset ja siistit ja niissä jalat pysyvät lämpiminä ja kuivina aina alkusyksyn pikkupakkasista keskitalveen asti. Paukkupakkasilla on sitten UGG:it käytössä.

Oletko sinä - kuten minä - huomannut rahankäyttösi muuttuneen joko iän tai muuttuneen elämäntilanteen vuoksi? Miten?


2 kommentarer:

  1. Iän ja rahan myötä pyrin kyllä yhä enemmän miettimään ostosteni todellista tarvetta. Varsinkin urheilu- ja ulkoiluvaatteissa sekä kengissä maksan mielelläni hieman enemmän, jos saan rahalleni vastineeksi vähän parempaa laatua. Esimerkiksi juuri kunnon nahkasaappaiden hankinta kannattaa aina, sillä ne säilyvät lähes uusina monta monituista vuotta. Muovisisia vastineita kun saa olla kahdet talvessa ostamassa :D

    SvaraRadera
  2. hei,kyllä mammakin tätä höpinää lukee silloin tällöin :) ihana rakas tyttäreni

    SvaraRadera

Kiitos kommentistasi <3
Tack för din kommentar <3