Omakotihaaveita

"Mä haluan omakotitalon. NYT. Jos voittaisin Lotossa edes miljoonan, rakennuttaisin talon heti. Ehkä mä sit vaihtaisin autoakin, mutta talo tulis ekana". Kuulostaako tutulta? Olen koko lapsuuteni aina opiskelujen alkuun asti asunut omakotitalossa ja tottunut siihen, että voin käyskennellä omalla isolla pihalla ja touhuta tekemättä mitään fiksua, kolata lunta, liukastella ja opetella pyörällä ajoa. 18-vuotiaana muutettuani Helsingin etu-Töölöön sain tutustua kerrostaloasumiseen ja olen siitä lähtien asunut kerros- tai rivitalossa. Viime kesästä lähtien aloin kypsymään kerrostalossa kyykkimiseen siinä määrin, että aloin hiillostaa miestä, kyselin tarjouksia eri talofirmoilta ja kävimme vähän katselemassa tuttujen talojakin.. Sanomattakin on selvää, että tämä nainen on tehty asumaan omakotitalossa ja että tämä nainen alkaa olemaan kypsä kerrostaloasumiseen. TAHTOO OMAN TALON.

Pihatie voisi olla tälläinen. Tämä kuva on avokin isoäidin talolle vievältä tieltä itse asiassa :)

Kävimme avokin kanssa viime kesänä tiedustelemassa pankissa, minkälaista lainaa he olisivat valmiita meille myöntämään. Poistuimme pankista sekavin tuntein (minä lähinnä itku silmissä, koska tiedän mitä talopaketit kustantavat) ja yhtäkkiä hinkua omaa taloa kohti hiipui hieman: sillä rahalla, jonka pankki meille lainana myöntäisi, joutuisi tyytymään huomattavasti pienempään taloon kuin mitä olin kuvitellut. Päässäni alkoi aikamoinen raksutus ja asioiden punninta: pitäisikö tyytyä yksikerroksiseen kaksikerroksisen sijaan? Tekisikö osan itse vai ottaisiko n.s. muuttovalmiin avaimet käteen-paketin? Noitahan suositellaan nimenomaan silloin jos haluaa olla varma, että budjetti pitää ja pysyy. Pitäisikö rakentamista lykätä vielä 10 vuodella, jotta voisimme kartuttaa pesämunaa, jonka voimin voisimme saada pankista isomman lainan, jolla saisi sitten sen unelmiensa talon? Yhtäkkiä puheet ja haaveet omasta talosta hiljenivät ja keskityimme arjen pyörittämiseen. Toki mietin mielessäni edelleen vähintään joka toinen päivä omaa taloa ja joka kerta kun kävimme vanhempieni luona lapsuudenkodissani, siskollani tai anoppilassa kyläilemässä, haaveet ja hinku palasivat kahta kauheammin: TAHTOO OMAN TALON.

Koskaan ei voi laskelmoida liikaa, mutt talofirmojen toimitussisältöjen vertailu menee kyllä yli hilseen..

Viime päivinä hinkuni saada ja saavuttaa omakotitalo on taas kasvanut uusiin sfääreihin ja tsiljoona kysymystä pyörii mielessäni:

- muuttovalmis vai sisustusta vailla valmis-ratkaisu? Säästääkö sitä enemmän jos rakennuttaa tehtaalla valmiin ja joka nousee parissa viikossa kun jos päätyy tilaamaan lähes valmiin ja viimeistelee sitten sisäpinnat itse? Omaa aikaahan siinä kuluu jos tekee itse ja etenkin noissa tilanteissa aika todellakin on rahaa: mitä enemmän aikaa kuluu, sitä enemmän joutuu maksamaan vuokraa/lyhentämään vanhaa lainaa nykyisestä kämpästään samalla kun uuden talon kulut jo juoksevat. Harvalla on mahdollisuutta olla pois omasta päivätyöstään ja rakentaa omaa pääsääntöisesti, jolloin tietty säästyisi aikaa (eli rahaa), mutta jos ei kävisi päivätöissä, ei tilipussi pullistelisi. Työvoima vain on niin hemmetin kallista, että pelkään ensimmäisen vaihtoehdon käyvän kalliimmaksi

- mitä me osattaisiin tehdä itse? Meillä ei kummallakaan ole kokemusta rakentamisesta, jolloin kynnys yrittää ja tehdä itse on korkeampi. Optimistina olen monesti todennut, että joskushan se rakentaminenkin on opeteltava ja tiedän, että arvostaisin taloa/asuntoa, jonka vuoksi olen itse joutunut kärsimään ja tsemppaamaan paljon enemmän kuin minulle valmiiksi katettua taloa. Mieheni taas on realisti/skeptikko ja hankkisi talon mieluiten mahdollisimman valmiina - jossa toki on pointtinsa ja puolensa: jos antaa talofirman tehdä kaikki työt, ovat he myös ainoat vastuulliset mikäli jotain ongelmia tai vikoja joskus ilmenisi. Niinhän sitä sanotaan, että mitä useampi kokki, sitä pahempi soppa.

- minkä firman talopaketti on sitten se paras ja kattavin? Voisivatpa talofirmat käyttää samaa Excel-pohjaa, joista kävisi ilmi toimitussisällöt niin, että asiakas voisi verrata niitä toisiinsa helpoiten. Nyt kaikki firmat esittelevät toimitussisältöjään niin, että juuri heidän sopparinsa näyttää kaikkein kattavimmalta ("meillä pyyhekoukutkin kuuluvat hintaan" on mielestäni se olennaisin tieto :'D). Voisivatpa firmat mieluummin vaikka listata kaiken sen, mitä heidän toimitussisältönsä EI sisällä, jotta asiakkaan olisi helpompi ottaa huomioon mahdolliset lisäkulut budjettia tehdessään. Ainakaan minun kokematon silmäni ei "näe" kaikkia kattokuuruja ja listoja - tai niiden puutetta.

OMG. Kuvassa aamupalahetkeni ekana aamuna Porvoon kämpässä. Voiko kaoottisemmalta näyttää?

Huh. Kuten huomaatte, rakentaminen ei ihan vielä voi alkaa koska avonaisia kysymyksiä on niin paljon. Minua ärsyttää aivan suunnattomasti kun yritän puhua miehelle tai isälleni (koska varsinainen rakentamisen ammattilainen ja koska pappas flicka) rakentamisesta, puhe kääntyy usein mielestäni väheksyväksi. Mies toteaa, ettei meillä ole varaa muuttovalmiiseen ja sellaisen hän haluaisi koska ei koe haluavansa rakentaa itse, ja isäni lähtee AINA laskemaan leikkiä jollain tasolla: "voithan sinä siinä vanhassa mummonmökissä asua" (viitaten vanhaan taloon, joka sijaitsee tontilla, jolle olemme suunnitelleet rakentavamme), ehdottaa että ostaisimme lapsuudenkotini (wtf? Mihin minun nuorekkaat vanhempani muka parin vuoden sisään jo muuttaisivat? Kyllä nyt mummilan kuuluu olla sen kokoinen, että kaikki mahtuvat sinne kyläilemään, eikä mikään kerrostaloasunto tällä poppoolla tule silloin kyseeseen!) tai toteaa, että rakentaminen kyllä on tosi kallista. No no shit? Perkele tämä nuori nainen haluaa ihan oikeasti OMAN TALON. Talon, joka näyttäisi ja tuntuisi KODILTA. Yksikään kerrostalokämppä ei tähän mennessä ole tuntunut kodilta - valitan. Syntynyt landella, joten veri myös vetää sinne. Vaikka se sitten tarkoittaisi lumen kolaamista, kiinteistö- ja muita tyhmiä veroja ja kuluja, roskisauton tilaamisen muistamista, ylikalliiden terassirakenteiden hankkimista ja tekoa - ulkokukista puhumattakaan (onko muuten hölmömpää vetoa investoida rahansa kuin kukkiin, jotka kuitenkin kuihtuvat viimeistään sesongin loppuessa? Sori, off topic). Se olisi silti koti. KOTI.

Kodiksi voi kutsua myös jotain tiettyä kaupunkia, seutua, valtiota tai muuta paikkaa jossa viihtyy erityisen hyvin. Kodin rajat eivät siis ole tarkat ja täsmälliset vaan suhteelliset. Vakituinen asuinpaikka ei aina tunnu kodilta, ja kodilta voivat tuntua myös paikat, joissa ihminen ei asu. Esimerkiksi lapsuudenkotia pidetään usein aikuisenakin kotina, vaikkei siellä enää asutakaan. Ihmisellä voi siis olla useita koteja, ja koti onkin sekä paikka että mielentila.[2][3] Kodin tunne jotakin paikkaa kohtaan alkaa kehittyä jo, kun kodista haaveillaan tai sitä suunnitellaan.
lähde

Minkälaiseksi asujaksi luokittelet itsesi? Missä sinun KOTISI on?