onsdag 17 juni 2015

Saikkarin vapaapäivä ja mietiskelyä blogimaailman julmuudesta

Heippodei ja keskiviikkoa kaikille!

Täällä vietetään vapaapäivää ja se kyllä tuntuu todella ansaitulta sellaiselta. Aamulla nukuttiin pitkään, jonka jälkeen suuntasin koiran kanssa ulos ja labraan paastoverinäytteisiin. Kotona syötiin hidas aamupala lehteä lueskellen aina puoleen päivään asti, jolloin lähdettiin Ronjan kanssa eläinlääkäriin. Ronttihan onnistui noin reilu viikko sitten hotkaisemaan pari-neljä coktailtikkua ja ripuloi ja oksensi pari kertaa sen jälkeen. Yleistilaltaan neiti on kokoajan ollut hyvävointinen, ulostanut ja syönyt täysin normaalisti, joten olemme seuranneet tilannetta kotona. Soitin eläinlääkärille ja kysyin heti alkupäivinä neuvoa ja sovittiin, että käydään kontrollissa ja otetaan tarpeen vaatiessa röntgenkuva koiran masusta, mikäli vatsaoireita vielä olisi.

Onneksemme kaikki vaikuttaa hyvältä ja päädyttiin jatkamaan seurantalinjaa. Ronja sai nyt samalla rokotuksensa ajantasalle ja pärjää nyt näillä nyt 3 vuotta eteenpäin (ellemme halua tehostaa rokotetta kennelyskää vastaan vuosittain). Olin todella ylpeä koirastamme, joka oli koko tutkimuksen ajan niin tyynen rauhallinen ja kävi jopa nukkumaan odotustilan lattialle odotellessamme. Rokotukseenkin reagoi vasta kun eläinlääkäri nappasi piikin pois! On se vaan mahtava tyyppi tuo meidän Ronjamme (aina kun vaan käyttäytyy.. ;))!

Lääkärikäynnin jälkeen kävimme miehen kanssa lounastamassa ennekuin suuntasimme takaisin kotiin, jossa päädyttiin sohvalle katsomaan aivottomia ohjelmia telkkarista. Työpäivinä en oikeastaan KOSKAAN ehdi katsoa telkkaria ja siksi vapaapäivinä tuntuu luksukselta "ehtiä" istua edes hetkeksi tekemään jotain täysin "normaalia" ja tappaa aikaa ihan vaan möllöttämällä - ei aina ulkona liikuskellen tai jotain yleisfiksua, kuten siivoilua, tehden.

Selailen tässä nettiä ja koitan löytää itselleni uudet, kosteuttavat hiustuotteet. Oma shampooni kun vetelee viimeisiään ja kuontalo on kuin heinäpelto - etenkin latvoista. Hakusessa on niin jätettävä hoitoaine, kuin shampoo ja hoitsikkakin. Taidan jälleen päätyä tilaamaan omani feeluniquesta ja kokeilla välillä noita kalliimpia tuotteita; markettishampoot kun eivät halpan hintansa takia kertakaikkiaan VOI sisältää yhtä paljon hoitavia ainesosia kuin nuo kalliimmat. Maksan silloin mieluummin vaikka parikymppiä pullosta, jossa sitä vaikuttavaa ainetta todella on ja joka on riittoisaa, kuin pari euroa putelista, joka sisältää nano-määrän vaikuttavaa ainetta ja loput pelkkiä täytteitä kuten silikonia ja vettä..

Mietin tässä samalla myös blogien kommentointia näin yleisesti: kommentit ovat blogien bensaa, löpöä ja polttoainetta, jotka ylläpitävät bloggaajaan intoa kirjoittaa (myönsi sen tai ei, mutta kyllä ne kommentit vaan lisäävät intoa kirjoittaa kun tajuaa, että joku todella lukee niitä kirjoituksia, joiden eteen tekee töitä). Kommentit toimivat eräänlaisena palkintona ja innoittajana, sekä myös keskusteluporttina kirjoittajan ja lukijan välillä, mutta nykypäivänä on tullut valitetttavan selväksi, että kommentoijilla on myös nurja puolensa: toiset kun tuntuvat tulevan sylkemään pelkkää sontaa kirjoittajan ylle - etenkin anonyymin nimimerkin takaa. Omaa blogiani nämä eivät juuri vaivaa, mutta toisten blogeja seurailleena voin välillä vain ihmetellä missä hemmetissä ihmiset ovat saaneet kasvatuksensa, kun ei minkäännäköistä arvostusta tunnu heistä löytyvän - päinvastoin bloggaajaa, joka avointa blogia pitäessään tuntuu heittäytyvän vapaaksi riistaksi - saa mollata, haukkua ja kyseenalaistaa kuin kikkaretta koirankakkaa, eikä käytöstapoja tarvitse noudattaa lain. Toivoisin, että ihmiset muistaisivat, luki sitten isoa tai pientä blogia, että jokaisen kirjoituksen takana on paljon työtä ja bloggaaja on panostanut - postauksen pituudesta viis - jokaiseen kirjoitukseensa. Pinnallisimpia aiheita käsitellessään, bloggaaja ei ehkä samalla tavalla kirjoita koko sydämellään, kuin henkilökohtaisempia aiheita valottaessaan. Mitä aremmasta aiheesta kirjoitetaan, sitä herkempi bloggaajakin on mahdolisille piikeille ja ilkeyksille. Välillä tuntuu, että nämä nettimaailman trollit oikein odottavat sopivaa hetkeä ja sopivan herkkää postausta, jotta pääsisivät iskemään mahdollisimman ilkeän kommentin postaukseen. Miksi näin? Koska maailmasta on tullut niin julma, että kun joku viitsii ja uskaltaa kertoa jotain herkkää itsestään, täytyy toisten nähdä tilaisuutensa ja haukkua hänet siitä pataluhaksi? Miksei sen sijaan voida kiittää rohkeasta vedosta kertoa jotain henkilökohtaista, jotain johon moni usein kuitenkin voi samaistua ja rohkaista kirjoittajaa? Bloggaajat sanovat usein, etteivät he ota ilkeitä kommentteja kuuleviin korviinsa. Tähän en oikein usko: toki anonyymi kommentti cyberavaruudesta voi tuntua mitättömältä, mutta kyllä ne ilkeydet aina pahalta tuntuvat - tulivat ne sitten tuntemattoman tai tunnetun tyypin suusta.



Lupaathan ensi kerran miettiä miten ja mitä kommentoit, kun ja jos kommentoit? Muistathan kommentoida ylipäätään? Suukkoja, rakkautta ja haleja keskiviikkoon!

6 kommentarer:

  1. Bloggaajat ovat kyllä tienneet mihin ryhtyvät blogin aloittaessaan ja ainahan voi leikin jättää kesken. Blogien "julmuus" on kaiken muun rinnalla melko pientä. Bloggaajana sinun mielestäsi tulisi kestää negatiivinenkin kritiikki. Asiatonta bloggarin puolelta on jättää kommentoimatta, olenkin joskus kommentoinut sinun tekevän niin, eräänläinen piikki ja ilkeys sekin, kunnioita lukijoitasi. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan pätee tässäkin asiassa.

    Ja vielä sen verran halua sanoa, että edellisen postauksen anonyymin kommentti, joka siis nyttemmin on jo näemmä poistettu, oli asiallinen eikä suinkaan ilkeilyä. Tuollaisista työasioista ei puhuta ruuhkabussissa eikä blogissa. Liikut vaarallisilla vesillä, samantyylisistä päivityksistä vaikkapa facebookissa on noussut melkoinen kohu ja sellaista ei työnantaja hyvällä katso.

    SvaraRadera
    Svar
    1. Tässä pääset ongelman ytimeen, jota olen paljonkin pohtinut: miksi bloggaajan täytyy kestää negatiivinen kritiikki? Koska hän sallii anonyymit kommentit? Harvemmin kukaan avautuu esim. Facebookissa, jossa ei anonyymin nimimerkin taakse voi piiloutua. Rakentavan kritiikin ymmärrän kyllä ja sitä täytyisi kaikkien pystyä sekä antamaan että vastaanottamaan, mutta haukkuminen, solvaaminen tai selkeä mollaaminen täytyisi mielestäni saada täältä blogimaailmasta poistettua - se ei muuta tee kuin aiheuta mielenpahaa. Puhun asiasta kokoajan yleisellä tasolla, enkä tarkoita, että juuri minua ja blogiani kohtaan olisi nämä asiat kohdanneet, mutta tiedän ja olen omin silmin nähnyt, miten todella montaa hyvää, laadukasta blogia on dissattu ja vieläpä täysin syyttä! En voi käsittää, mikä oikeus lukijoilla olisi haukkua toisen luomaa tekstiä tai hänen ajatuksiaan, ostoksiaan tai mistä ikinä hän nyt kirjoittaakaan - etenkään piiloutumalla anonyymin nimimerkin taakse. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että sanojensa takana pitää pystyä seisomaan - kirjoitti sitten kehuja, rakentavaa kritiikkiä tai sylkisi paskaa toisen niskaan - eikä piiloutua anonyymin nimimerkin taakse.
      Sitten edellisen postauksen kommenttiin, jonka poistin: kommenttiin oli lainattu tekstiäni, jonka Anonyymi lukija koki vaitiolovelvollisuutta loukkaavana, enkä näin ollen julkistanut sitä, vaan poistin kyseisen osion tekstistäni. Potilasturvallisuutta tai vaitiolovelvollisuutta en missään vaiheessa vaarantanut: kerroin kahdesta eri potilastyypistä, jotka olin iltavuoroni aikana kohdannut. En missään vaiheessa ole kertonut missä sairaalassa työskentelen, joten jo näin ollen potilaiden tunnistaminen on mahdotonta. Postauksessa pohdin turvavöiden käyttöä ja käyttämättömyyttä yleisellä tasolla ja totesin, että sen käyttämättä jättäminen voi olla kohtalokasta. Turvavyötä käyttämällä taas tilanteista voi parhaassa tapauksessa selvitä pelästyksellä. Missään vaiheessa tekstiä en paljastanut potilaistani muuta kuin sen, että toinen oli onnettomuudessa ja toinen oli hupaisa ilolientä nauttinut tapaus, potilaita ei varmuudella voi tunnistaa tekstini perusteella.
      On ikävää jos tämä kyseinen Anonyymi kommentoija koki, että vaaransin potilasturvallisuutta ja minusta on hienoa, että tuodaan julki se, että on tärkeää tiedostaa mistä asioista voi puhua ääneen bussissa tai blogissa ja mitkä asiat pitää puhua suljettujen ovien takana, esimerkiksi samassa vuorossa olleen kolleegan tai esimiehen kanssa jos jokin jää mietityttämään. Aivan liian usein sitä on itsekin tullut kuultua ties mitä noloa esim. gynetutkimuksista bussissa ja mielessä on käynyt, onkohan puhuja lainkaan tajunnut, että hän jakaa "salaisuutensa", josta siis soittaa kaverilleen, koko bussilastillisen kanssa siinä ääneen höpsistessään :D

      Radera
  2. Mikä ihme sinua "anonyymi kommentoija" vaivaa?! Joka kerta kun kommentoit täällä, on sinulla aina vaan moitittavaa ja valitettavaa. Oletko tullut ajatelleeksi, että asioissa, esim. näissä blogikirjoituksissa, voi nähdä hyviäkin puolia? Jos kaiken aina tulkitsee negatiivisesti, haluaa väkisin täällä kommenttipalstalla avautua ja syytää oman pahan olonsa viattomaan blogin kirjoittajan niskaan, pitäisi varmaan hakea apua jostain. Paikkakunnallasi on varmaan esim. terveyskeskus, joka osaa neuvoa sinut eteen päin. Hyvä anonyymi kommentoija, mikäli juuri tämä (ja varmaan kaikki muutkin) blogi(t) provosoi sinua erityisesti, tässä vinkki sinulle: pelaa koneellaasi vaikka tetristä aläkä surffaile netissä.

    SvaraRadera
  3. Käsittääkseni tuossa nyt kommentoi parikin anonyymia? Oletan, että tätä blogia seuraa muutkin kuin sinä Nea ja tämä mainitsemasi anonyymi kommentoija. Ja Neakin voisi aikuistua :).
    T. Anonyymi nro.3(?)

    SvaraRadera
  4. Tekstini on osoitettu ihan jokaiselle anonyymille valittajalle, joka esim. tätä blogia kommentoi. Myös sinulle, joka tituleeraat itseäsi nimellä anonyymi nro.3. Nyt ei taida olla aikuistumisesta kyse, vaan ihan yleisesti asenteista erinäisiä asioita kohtaan. Ensi kerralla kun tekee mieli epärakentavasti kritisoida jotakin blogitekstiä tai muuten vaan valittaa, miettikää minuutti ja sanokaakin jotain positiivista. Tadaaa ja kaikille tulee parempi mieli, kommentoijallekin!

    Tack Jossu för denna blogg! Gillar den starkt! Uppriktiga, människonära samt jordnära skriverier. Glad sommar! :)

    SvaraRadera

Kiitos kommentistasi <3
Tack för din kommentar <3