Yesterday was fun. No words are needed to be said about today..

Pian iskee ikäkriisi. Ehkä. Tunnen itseni TODELLA vanhaksi tänä sateisena sunnuntaina ja pelkään pahoin, että kriiseily jatkuu koko loppupäivän. Noh, onneksi on sunnuntai eikä muutakaan järkevää tekemistä ole ja voin hyvillä mielin pötkötellä koko päivän sängyssä ja potea krapulaa filosofoida.

Eilisilta oli sangen vauhdikas ja se tuntuu vauhdissa - tai sen puutteessa - tänään. Tänä kesänä olen juhlinut vähemmän kuin koskaan aiemmin ja se tuntuu rokottavan kuntoa roimasti, koska juhlia seuraavana päivänä olo on aivan järkyttävä. Ihmettelen suuresti etten kärsi sinänsä krapulasta (onneksi! Se tästä vielä puuttuisi) tyypillisesti pahoinvoinnin muodossa, vaan pikemminkin pyörryttävänä olona ja harittavina silminä. Nuorempana lähdin usein lenkille dagen efterinä (en suosittele! Terveydelle kaikkea muuta kuin hyvää) enkä antanut huojuvan fiiliksen häiritä. Tänään pääsin hädin tuskin porttini ulkopuolelle kun teki mieli istahtaa jo ensimmäistä kertaa koska päässä pyöri kuin betonimyllyssä. Seuraavan pit-stopin tein puistopenkille, jolla vietin seuraavan tunnin toisten tenniksen peluuta seuraillen ja ajatuksiani keräillen, kunnes uskalsin hiipiä hiljaa kotiin takaisin. Toivoin siinä hiljaa hiipiessäni, etteivät naapurin stalkkeri-mummot olleet huomanneet minun viettäneen tuntia talon edustalla istuskellen - eihän terveyden perikuva-sairaanhoitaja voi tälläistä tehdä. Kai?

Itselleni tyypillisesti kokkailin krapulamätöksi - uskokaa tai älkää - kesäkeittoa. Totta puhuakseni en tunne ketään itseni lisäksi, joka himoitsisi kasviksia heikossa hapessa ollessaan! Useinhan ihmiset tilaavat pizzaa tai kebabia - itse tilaan katkarapusalaatin ranskalaisella kastikkeella, nam!

Nojoo, ajatus ei kyllä kulje pätkän vertaa, joten taidan jatkaa facebook-stalkkailua ja yritän päästä ikäkriisistäni yli.

Onneksi huomenna on maanantai ja voi aloittaa uuden viikon elämän ;)

Gosh, så gammal jag känner mig denna söndag och är illa rädd att ålderskrisen kommer att hänga med mig resten av dagen. Som tur är det söndag, så jag med gott samvete kan ligga i sängen hela dagen och bry mig katten om att göra något smart. I stället kan jag ligga och sova bort min krabbis filosofera.
Ojojoj, så roligt vi hade igår kväll med flickorna då vi var ute - men fy tvi så illa jag mår idag! Yep, festandet är orsaken till min ålderskris: då jag var yngre led jag sällan av någon bakfylla och kunde t.o.m. sticka ut och jogga dagen efter (vilket jag inte rekommenderar för någon - farligt!). Idag lyckades jag med nöd och näppe ta mig utanför porten innan jag tvingades stanna för första gången p.g.a. yrsel. Följande stopp gjorde jag på en parkbänk, där jag spenderade följande timme innan jag sakta vågade smyga hem igen. Hur kan man må så överkört?
Till middag fixade jag för mig själv typisk krabbismat: snålsoppa. Jag känner ingen annan som helst av allt äter hälsosamt i krabbis; vadå de flesta beställer väl kebab eller pizza? Själv beställer jag räksallad med fransk dressing, yum!
Huvudet är fortfarande yrt som efter ett varv i betongblandaren, så jag tror det är bäst att sluta skriva och fortsätta stalka folk på Facebook ;)