söndag 31 juli 2016

Laiska sunnuntai

Heippahei!

Istun tässä sohvalla ja odotan, että ukkonen, josta meteoroligit niin varoittelivat, piakkoin alkaisi jylistä. Mulla on jotenkin laiska-sunnuntaiboogie päällä ja totesin äsken T:lle, että tuntuu ihan hullulta kun oikein TOIVON että pian sataisi ja paukkuisi, jotta voisi hyvällä omatunnolla hengailla sisällä eikä tarvitsisi miettiä ulos lähtöä. Olen jo pitkään miettinyt suhdettani ja tapojani liikuntaan ja todennut, että se on useimmiten suorituskeskeistä. Tykkään liikkua, koska siitä tulee hyvä olo, se on oiva tapa purkaa ajatuksia ja pitää kropan vetreänä. Silti haluaisin opetella himmaamaan tahtia ja opetella tyytymään ei niin suorituskeskeiseen liikuntaan ja olemaan tyytyväinen siihen. Esimerkiksi kävelylenkit eivät tunnu minusta "kunnon" liikuntasuoritukselta (ääh, jo tässä iskee silmään tuo sana "suoritus" - onko sen liikunnan pakko olla suorittamista?!) ja heti aamusta herättyäni mietin jo, että hitto olen vain käynyt yhdellä juoksulenkillä tällä viikolla ja että tänään sunnuntaina olisi viimeinen mahdollisuus suorittaa viikon toinen lenkki. Mutta miten yhdistän juoksun ukkosta edeltävään painostavaan ilmaan ja kuumuuteen? Tekee pahaa jo ajatella sitä hien määrää.. Plääh - mulla on joku masistelu ja kriisi liikunnan osalta nyt menossa ihan selvästi :D Haluaisin vain opetella liikkumaan kropan fiiliksen mukaan, olla sinut itseni ja kroppani kanssa, sekä tyytyväinen itseeni vaikken liikkuisi verenmaku suussa tai hiki otsalla. Seesteistä joogia minusta ei kyllä leipomallakaan saa, mutta sallivammaksi itseäni kohtaan haluaisin muuttua ja kehittyä.

Keskiviikkoiltana kävin pitkiksellä ja pitkästä aikaa askel oli OIKEASTI kevyt juostessa :) Ei uskoisi, että kello oli 20 kun aurinko vielä paistoi noin kirkkaasti ja taivas oli ihan sininen :)
No, ainakin tämä aamu on alkanut oikeaan suuntaan koska totesin, että tänään ei kiinnostaisi kauheasti liikkua ja linnottauduinkin T:n seuraksi sohvalle selaamaan sisustusjuttuja blogeista, tiirailemaan vähän väliä laukkuja ja miettimään seuraavan kodin pintoja. Kuluneen viikon aikana olen ollut aika allapäin, mutta nyt kun olen viikonloppuyöt nukkunut hyvin, tuntuvat ajatuksetkin jotenkin hieman selkiintyneen. Univaje vaikuttaa ainakin minuun todella paljon ja hymykuoppia on paljon vaikeampi pitää yllä kun väsy ja sen myötä ongelmat tuntuvat kasvavan. Eivät ne viikolla mieltä painaneet asiat ole minnekään muuttuneet, mutta paremmin nukkuneena ne tuntuvat hieman pienemmiltä - josta tämä sisustusvimma ja -haaveilu on selkeä merkki! Ainakin nyt tuntuu jo taas siltä, että se talo ehkä sittenkin on vielä mahdollinen meille saada :) (en nyt sen kummemmin viitsi avata täällä ongelmia, mutta ne liittyvät (pätkä)töihin, jotka rasittavat mieltä juuri ennalta-arvaamattomuutensa takia).

Torstaina käytiin VPK-talolla jumpalla ja innostuin vuoden tauon jälkeen kokeilemaan hyppiksellä hyppimistä. Voi sitä onnen määrää kun tajusin hetken harjoituksen jälkeen, että osaan edelleen hyppiä crossfitistä tuttuja tuplahyppyjä! :D

Viikonloppu on sujunut lungeissa merkeissä: perjantaina oltiin siskoni luona illalla syömässä ja mentiin ajoissa nukkumaan, koska T lähti lauantaiaamusta jo töihin. Melkein pelästyin kun totesin, että heräsin vasta kun hän sulki ulko-oven perässään 7:35 :D Uni näytti meikäläiselle maistuvan. Himmailin aamupäivän, kävin tunnin sauvakävelyllä ja sain sitten E:n seurakseni koko päiväksi. Tehtiin (kliseisesti) kanasalaattia, höpötettiin KOKO päivä, juotiin kahvia, käytiin Ronjan kanssa ulkona ja höpötettiin vielä enemmän. Voi jukranpujut miten iloinen olen kun olen löytänyt ihmisen, jonka kanssa puida kaikkea maan ja taivaan väliltä :) Ehdin juuri sopivasti käyttää Ronjan iltapissalla E:n lähdettyä, ennenkun T jo saapui kotiin töistä, syötiin lounaalta ylijääneet salaatin jämät iltapalaksi, katsottiin hetki TV:tä ja mentiin ennen 23 nukkumaan. Aamulla herätessäni totesin jalkojeni painavan kuin synti kiitos eilisen sauvakävelylenkin ja selkääkin kivisti (samasta syystä), mutta aamulenkki Ronjan kanssa hieman vetristi kroppaa ja piristi oloa. Oli kivaa syödä pitkästä aikaa aamupalaa yhdessä T:n kanssa. Hän on tehnyt paljon viikonlopputöitä nyt viime aikoina, emmekä näin ollen syö aamiaista yhdessä liioin arkena emmekä viikonloppuinakaan koska olemme vapailla eri aikoihin! Lähdetään tänään lounaalle vanhempieni luo, mutta muita suunnitelmia ei ole. Arkipäivät ovat meillä aika suunniteltuja, joten tykkään todella viikonlopuista kun suurempia suunnitelmia harvemmin on ja voi ja saa vain olla jos haluaa, mutta toisaalta vois myös mennä ja tehdä ex temporesti jos haluaa :)

Sellaista sunnuntaita tähän mennessä :) 

Inga kommentarer:

Skicka en kommentar

Kiitos kommentistasi <3
Tack för din kommentar <3