Uusi lelu, joka herätti kauhua

Otsikkoon viitaten ajattelin kertoa teille uusimmasta hankinnastani - Suunto Ambit 2-sykemittaristani - jonka hankin tässä viikko takaperin (Gigantista erittäin hyvään hintaan). Minultahan löytyi jo aikaisemmasta Garmin Forerunner 210, jonka hankin Porissa asuessani. Garminia pidin ranteessa juostessani vaihtelevasti, koska GPS-yhteyden muodostamiseen meni niin tajuttoman pitkä aika. Nyt vasta jälkikäteen moni on kysynyt, koska viimeksi olen päivittänyt kelloa (ja nolona olen todennut etten koskaan :'D) ja että se saattaisi olla syy kellon hitauteen. Viimeiset pari vuotta olen nyt juossut iPhoneen ladattujen appien varassa ja seurannut lähinnä matkaa ja aikaa - en lainkaan omia sykkeitäni. Crossfitin aloitettuani lopetin juoksun kuin seinään, enkä välittänyt treenatessani muista numeroista kuin kiekkopainoista ja toistoista :'D Mutta nyt kun kroppa alkaa pikkuhiljaa ja ajoittain tuntua levänneeltä, olen alkanut lenkkeillä juoksun merkeissä. Juoksufoorumeja aikani seurattuani päätin muiden viisauksia luettuani, päätin ryhdistäytyä kroppani "kuuntelemiseen" ja ruveta seuraamaan sykkeitä. Muistan kun joku jo kauan sitten KPK-foorumilla totesi, ettei ole ihme että olen niin väsynyt lenkkien jälkeen eikä energia tunnu riittävän vaikka koin syöväni tarpeeksi hiilareita (tod.näk. söin liian vähän, toim,huom.) jos juoksen aivan liian korkeilla sykkeillä. No hitostako minä tiedän sykkeistäni mitään kun en sykemittaria ranteessa pitänytkään! Nyt päätin, että on korkea aika alkaa seuraamaan omaa terveydentilaa ja jaksamista muilla menetelmillä kuin "fiiliksiä" kuunnellen, koska pystyn tunnetusti pakottamaan kroppani aikamoisiin suorituksiin vaikka se pahalta tuntuisikin.

Vanha kuva, joka täällä on jo pyörinytkin mutta yksi parhaista mitä minusta ja Ronjasta on :)

Ensimmäistä kertaa pidin Ambitia ranteessani viime viikonloppuna kun kävin Ronjan kanssa metsässä, sekä lasten kanssa pulkkamäessä. Harmikseni "kävelyä" ei Ambit tunnista harjoitus-lajiksi, mutta valitsin sitten "juoksun". Oli hauskaa seurata mille tasolle syke nousi meidän kavutessa lumista mäkeä, samoin pulkkamäessä rämpimisen jälkeistä sykkeen palautumista. Ja onhan se Ambit aika päheän näköinenkin tuossa ranteessa ;) Siskonikin totesi, että näytän joko purjehtijalta tai lenkkeilijältä musta mötikkä ranteessa :D

kuva lainattu Suunnon sivuilta

Eilen oli Ambitin toinen reissu, mutta toisaalta eka virallinen lenkkikoitos kun puin sen ranteeseeni, kiristin rinnan ympärille itse sykevyön, nappasin Ronjan hihnaan ja lähdin lumen sekaan juoksemaan. Onnekseni lumen tulo oli jo rauhoittunut illalla (aamun kaaokseen verrattuna) ja kävelytiet oli ehditty aurata, mutta voi morjens miten raskasta niissä ei-auratuissa paikoissa olikaan edetä! Lämpötila oli sopiva -7 ja tuuli vain paikoitellen puhalteleva, joten olosuhteet olivat lumesta huolimatta suotuisat. Seurasin sykettä koko matkan ajan ja voi morjens! Oli kiva ja jännä huomata, miten selkeästi "paha olo" seurasi heti sykkeen noustua yli 170, jolloin hidastin sitten suosiolla kävelemään niin että sain sykkeen laskemaan.

Eilisillan lenkin lopputulokseksi saimme yhdessä Ronjan kanssa:

6,01 km

kesto 49:30

avg 8'13/km

Maksimisyke 179

Keskisyke 165

Kulutetut kalorit 595 kcal

Fiilikset lenkin jälkeen olivat hyvät, mutta väsyneet ja jalkoja hapotti. Olin yllättynyt siitä, miten paljon energiaa lenkin aikana tuli kulutettua ja teinkin päivälliseksi/iltapalaksi kasvispastaa, johon kokeilin ensimmäistä kertaa elämässäni härkäpapurouhetta. Oli muuten hyvää! Illemmalla en yleensä tykkää syödä kovin raskasta ruokaa, enkä näin ollen voinut kuvitellakaan laittamaan itselleni punaista lihaa tai kanaa (kala menee just ja just) ruoaksi ja suosin siksi iltasella kasvisruokaa, koska se sulaa lihaa helpommin. Härkäpapurouhe on mielestäni yllättävän hyvänmakuinen kotimainen (!) proteiininlähde ja vaihtoehto ainaiselle soijarouheelle. Keitin sitä ensin hetken kasvisliemessä, kippasin sitten joukkoon hienonnettua valkosipulia ja porkkananpalasia sekä mausteita (paprikaa, chiliä, cajun, mustapippuria, himalajan suolaa). Kylkeen lisäsin täysjyväspagettia sekä kurkkua ja kirsikkatomaattia.

Jatkossa aion yrittää muistaa pukea Ambitin kaveriksi sykevyön juoksemaan lähtiessäni ihan puhtaasti siitä syystä, etten halua kuluttaa itseäni ihan loppuun juoksemalla liian korkealla sykkeellä. Kun hetken malttoi kävellä ja antoi sykkeen tasata, jaksoi paljon paremmin jatkaa (miten hyvin nyt lumessa jaksaa voi..). Pitämällä sykkeet hallinnassa, rakentuu parempi pohja peruskunnollekin ja juuri se on tämänhetkinen tavoitteeni :)

Entäs sinä, käytätkö sinä n.s. härpäkkeitä urheillessasi vai luotatko puhtaasti fiilikseen?