Esimerkiksi Noora & Noora-blogissa esitellään joka perjantai "perjantain parhaat"-postaus, jossa jompikumpi Noorista (tai molemmat yhdessä) kokoavat viikkonsa kohokohdat pähkinänkuoreen ja mielestäni nuo postaukset ovat blogin parhautta! Eräs blogien tarkoituksista on antaa ihmisille paikka jakaa ilohetkiään, hehkuttaa niitä arjen pieniäkin ilonpilkahduksia ja liioitella niitä vielä hieman. Kuka hitto jaksaisi hehkuttaa työmatkalla aamulla näkemäänsä auringonvaloa työkavereille tuntitolkulla, kertoa sen pienistäkin yksityiskohdista ja miltä sen näkeminen itsestä TUNTUI? Blogeissa ja somessa ylipäätään hehkutus on täysin fine. Aina löytyy jostain joku, joka ei ymmärrä, että blogien hehkutus pikkuasioista on osa illuusiota, jota somessa ihan luvalla pidetään yllä, mutta jättäkäämme heidät omaat arvoonsa. Itsekin kuuluin jossain vaiheessa niihin, joka ei ymmärtänyt, että blogeissa esitellään ja nostetaan pöydälle vain ne kivat osat arjesta - kuka nyt kertoisi riidoista, paineista työpaikalla, pyykkivuorista..? Paljon kivempaa on napata kuva kukkapuskasta - kuva, josta rajataan pois maljakkoa ympäröivät astiat, murut, koirankarvat ja lehdet - ja hehkuttaa #tgif-hashtagia käyttäen orastavaa viikonloppua, täydellistä perjantaista kukkakimppua ja ehdottaa kuplivan kilistelyä. Somessa täytyy aina muistaa, ettei kaikki ole sitä miltä näyttää, ja sen sijaan nauttia niistä pienistä asioista, joita ei välttämättä itse edes tajuaisi "nähdä" ellei joku julkaisisi niistä imartelevaa, houkuttelevaa kuvaa kilometrin mittaisella positiivisuus-tekstillä höystettynä.
Ajattelin koota viikon aikana päähäni ilmestyneistä ihmetyksistä, sekä viikon hehkutuksista. Viikkoon on myös kuulunut pari ikävämpää uutista, mutten aio antaa niiden näkyä täällä, enkä liioin muistuttaa itseäni niistä kokoajan. Tiedän, ettei pakoilu poista niitä, mutta pyörittelemällä niitä päivittäin mielessäni en aiheuta itselleni muuta kuin pahaa mieltä, joka taas heijastuu läheisiini.
Viikon paras urheilusuoritus: tiistaina lähdin "ihan vaan lyhyelle hölkälle" työpäivän ja välipalan jälkeen miehen suunnatessa VPK-harkkoihin. Työpaikkani ilmastointilaite on korjauksen alla, joten huonossa sisäilmassa tulee vietettyä 8h - ei ole siis ihme, että kotiin päästyäni en viivy tai viihdy paikoillani pitkään, vaan suuntaan lähes heti ulos happihyppelylle. Tiistaina askel tuntui kummallisen kevyeltä ja päätin sivuuttaa pään sisäisen "kohta olen juossut suunnittelemani matkan, voin siis pian lopettaa" ja kuunnella kroppaani, joka kertoi jaksavansa jatkaa varsin hyvin ja annoin mennä. Tämä tyttö oli yhtä hangonkeksiä ja hymyä kun vihdoin lopetin juoksun ja pysäytin Ambitin: 12 km!
12km jälkeen :) |
ZeroPointin pöksät kokeilussa: hyvät on ja sopivasti puristaa! |
Viikon paras päätös: varata aika hierojalle. Todella sympaattinen hieroja-Iina hieroi auki juoksun jäljiltä jumiutuneet pohkeeni sekä käsitteli jumiutuneita lapojani ja tarjosi torstai-iltaani täydellisen rentoutumishetken. Varasin heti perjantaiaamuna jo uuden ajan ensi kuulle ;)
Viikon parhaat löydöt: itiksestä ostin Ruohonjuuresta tätä maailman parasta maapähkinävoita tarjoushintaan, sekä spelttinäkkäriä, jota nakersin ostosten lomassa. Stockmannilta ostin nämä Zero Pointin kompressiolegginsit (ovat btw kantisalessa tässä kuussa!) ja kokeilin niitä äsken lyhyellä hölkkälenkillä ja totesin ne hyviksi: itse pukemisprosessi ei ole se helpoin tai nautinnollisin, mutta kompressiovaatteista ei saa hyötyä irti, elleivät ne tunnu makkarankuorilta yllä! Trikoissa on mukavan leveä vyötärönauha ja plussaa pöksyt saavat kankaasta, josta alusvaatteet eivät paista läpi, sekä heijastimista. Stockalta löysin myös alesta Ronjalle pari Hurtan kaulapantaa - 3€ kappale (ovh 20€ - hahaa! Voitto!), sekä itselleni ihanan valkoisen oversize-mallisen neuleen Tiger of Swedeniltä.
Viikon paras yllätys: torstaina vietin nimppareita ja minut yllätti ensin äiti tulppaanikimpulla ja mies myöhemmin illalla: sain kauan himoitsemani monitoimi-smoothiekone-sauvasekoitin-kaiken-matalaksi-vetävän-monitoimikoneen. Olin ällikällä lyöytyä naista.
Viikon astiahimo: mies ei oikein syty astiahimoilleni, mutta omaa silmääni ovat viime aikoina miellyttäneet kovin Klaus Haapaniemen Taika-astiat valkoisina sinisillä kuvioilla, sekä Arabian Paratiisi. En haluaisi kokonaista astiastoa, jossa olisi näin paljon kuvioita, mutta pari lautasta ja kulhoa toisi mielestäni kivasti elämää valkoisten Teema-astioideni rinnalle.
Viikon välipala-ihmetys: miksi kauppojen valmiit välipalat ovat aina makeita? Välipalakeksit, -patukat, smoothiet, rusinalaatikot - you name it! Kaikki ne ovat makeita. Itse ostan hyvin harvoin mitään välipaloja kaupoilla kädessäni, mutta tänään Itiksessä tunsin verensokerini tippuvan sen verran matalalle, että paras ratkaisu olisi ostaa jotain pientä nakerrettavaa, jottei loput shoppailureissustani menisi näkö huurteisena ja pahoinvointisena ja heikkona. Ruohonjuuressa nälkäisenä kulkiessani pidin jo kädessäni raakapatukkaa, kunnes silmäni osuivat näkkäripaketeihin: jes! Nälkäisenä minun ei IKINÄ tee mieli makeaa, joten siemenpitoiset näkkärit olivat pelastukseni! :)
Viikon juoksuihmetys: miksi väsymys iskee juuri siinä kohtaa kun tietää, että suunniteltu lenkki päättyy, eikä silloin kun kroppa oikeasti on väsynyt? Tiistai-iltana meinasin hyytyä 6 km kohdalle, koska lenkkini suunniteltu osuus loppui siihen, mutta päätinkin mieleni sijaan kuunnella jalkojani ja jatkaa matkaa. Juoksussa olennainen osuus on ehdottomasti psyyke: psyykkaamalla itseään joko positiivisesti tai negatiivisesti, voi vaikuttaa lenkin sujvuuuteen ja pituuteen (paitsi niinä päivinä kun juoksu ei vaan kulje :'D)
Sellaisia kuulumisia täältä tänään :) Mitä sulle kuuluu? Jaatko kanssani rakkauden kuviollisiin astioihin, Spanxit sivuuttaviin kompressiotrikoihin vai oletko ihan muuta maata? Nyt aion jatkaa turhien telkkariohjelmien katselua ja odotella, että mies tulee töistä kotiin.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar
Kiitos kommentistasi <3
Tack för din kommentar <3