Wear it like you don´t care

Kläder. Samtidigt som jag inte skulle klara mig utan dem, inser jag ganska ofta att de också orsakar en hel del grubbleri, tankar och t.o.m. stress och problem för mig: vad tusan skall jag klä på mig egentligen?

Om jag vore stenrik och simmade i pengar skulle jag antagligen anställa en egen Rachel Zoe som skulle styla mig - vips skulle problemena vara lösta och jag fick behålla ett mindre skrapat hårbotten.

Efter att ha betalt några räkningar och sett hur min ny-inkomna lön rann ifrån mitt konto fortare än den uppenbarade sig där, inser jag att jag nog även i fortsättningen får dras med klädproblemen. Puh. Tänk så enkelt det skulle vara att vara man: till varje fest skulle man ha kostym och bara byta slips emellan varven. Hmpf. Men kanske det skulle bli enformigt i längden?

A little core-training later..
tights & shoes Nike, top GT

Vaatteet. Tuo ihana asia, joka aiheuttaa niin tajutonta mielihyvää kuin ongelmiakin minussa: mitä ihmettä puen päälleni?
Jos uiskentelisin rahassa palkkaisin oitis henkilökohtaisen Rachel Zoen ja voilá - vaate-problematiikkani olisi mennyttä ja minulla olisi vihdoinkni hieman ehjempi päänahka. Toisaalta tajusin äsken maksaessani pari laskua, että palkkani katosi tililtä jopa nopeammin kuin mitä se sinne ilmestyi, ettei minulla kyllä ole varaa edes miettiä koko stailaajaa, vaan saan tulevaisuudessakin tyytyä omiin kehittelyihini. Pöh.
Joskus olisi vaan niin kivaa ja helppoa olla mies: juhliin kuin juhliin heittäisi puvun päällensä ja valitsisi joka juhlaan vaan erivärisen solmion - helppoa kuin heinän teko! Mutta: kävisiköhän tuo pidemmän päälle tylsäksi..?

Only one more left

Trots att jag höll på att förfrysa mig själv imorse då jag cyklade till jobbet, har en kittlande känsla i halsen och har stuckit mig själv 2 gånger i fingret imorse (då jag hunnit vara på jobb i hmm.. en timme?) kan jag inte annat än le för mig själv då jag hör min favorit-sång (J.Lo - dance again) och inser att det bara är en natt kvar - så är det fredag och helg igen. Och DET har jag väntat på heeeeela veckan! ;)

Har ni planer för veckoslutet?

Vaikka meinasinkin jäätyä pyöräillessäni aamulla töihin, kurkkua kutittaa ja olen jo reilun tunnin mittaisen työpäivän aikana ehtinyt pistää itseäni peräti kaksi kertaa sormeen, en voi muuta kuin hymyillä kun tajuan, että huomenna on taas perjantai ja viikonloppu alkaa! Sitä tässä onkin jo koko viikko odoteltu ;)
Onko teillä suunnitelmia viikonlopuksi?

When he comes around I hardly can think of anything else

Känner ni till fenomenet: då man börjar känna sig kraxig, litet snuvig, kittlig i halsen och litet yr i huvudet (mer än normalt alltså), så blir det plötsligt svårt att tänka på någonting annat, speciellt då man bara har en fråga i huvudet: skall jag nu bli sjuk på riktigt eller inte?

Det är kanske inte så konstigt eller ens uppmärksamhetsväckande att jag drabbats av en försommar-flunsa jag med - vadå jag träffar de akut insjuknade patienterna varje dag! Gissa bara hur knasigt det känns när man sitter där - halvflunsig - och beklagar och känner medlidande för patienterna som drabbats av en virus-orsakad flunsa, vilken läker av sig själv med tillräcklig vila och tid och eventuella tyck synd om mig-produkter symptomlindrande halstabletter från apoteket.

Själv brukar jag satsa på mängder av dricka (te, hett vatten, honungsvatten, kranvatten), halstabletter från apoteket (de man köper i matbutiken har enbart en beroendeframkallande verkan på mig..*godismonster*) och vitlök (stackars medmänniskor - I almost feel you!). Utöver detta trappar jag ned träningen och rör på mig enligt ork - helt och hållet slutar jag endast om jag drabbas av feber.

Hur brukar DU kurera flunsan? Tips och nya synvinklar är välkomna och tankeväckande! :)

Hett vatten, en stor tesked honung, två pressade vitlöksklyftor och Strepsils Ingefära (nya - rekommenderar!)
Kuumaa vettä, iiiiso teelusikallinen hunajaa, kaksi valkosipulinkynttä puristettuna sekä uutuus-Strepsils Inkiväärin makuisina (suosittelen!)

Tunnistatteko oireet: samantien kun pienikin sairauden tunne, alkava räkätauti, kutina tai kipu kurkussa sekä (normaalia enempi) sekavuus pääkopassa, ajatuksia on todella vaikeaa suunnata mihinkään muualle kun mielessä pyörii vain yksi kysymys: puhkeaako se flunssa nyt vai ei?
Ei ole mitenkään yllättävää eikä harvinaista, että itsellenikin on puhjennut pienehkö alkukesän flunssa - tapaanhan päivittäin potilaita, jotka juuri ovat sairastuneet ja joilla on minua moninkertaisesti pahemmat oireet. Arvatkaa vaan tuntuuko välillä pöljältä valitella ja osoittaa suurta myötätuntoa potilaille - itsekin vajaakuntoisena - ja kertoa, että virus-peräistä flunssaa on nyt todella paljon liikkeellä ja että siihen ainoa hoitokeino on riittävä lepo, aika sekä sääliä vähentäviä  apteekista ostettavat kurkkutabletit.
Itse pyrin flunssaisena juomaan paljon (teetä, kuumaa vettä, hunajavettä, kraanavettä), käyttämään apteekista ostettavia kurkkupastilleja (marketista ostettavat kun minun kohdallani lähinnä herättävät himoa - mikä lie herkkupylly minäkin..) sekä syömään paljon valkosipulia (voi kanssaeläjä parat..). Näiden lisäksi vähennän tuntuvasti treenaamista ja liikun siinä määrin kun kroppa jaksaa. Liikunnan jätän kokonaan pois vain jos minulle nousee kuume.
Millä SINÄ yleensä hoidat flunssaasi? Uusia ideoita ja vinkkejä odotellessa ;)

All it required was a touch - then it was all gone

Mm-m-mh, kan ni höra den spinnande katten inom mig spinna för fullt? Efter jobbet cyklade jag till kosmetologen för att gå på ansiktsbehandling (vilket jag senast varit på för.. ööh.. helt för länge sedan!) och det hör ni - det var räddningen för idag!

Kosmetologen började med att färga mina ögonbryn och -fransar och jag babblade (som vanligt..) på för fullt och frågade om tips och råd både gällande peeling och mascaror. Vadå man måste ju passa på att utnyttja tiden till 100% då man har ett proffs i närheten ;) Stackars Jenni...

An efter som hon rengjort, petat, peelat och behandlat mitt ansikte med otroligt väldoftande och behagliga produkter från RVB (klik!) började hon massera mitt ansikte, axlar och dekolté medan en ansiktsmask fick verka. Ju längre tid hon hunnit stryka med sina varsamma, men fasta tag över min hud, desto tystare och mer avslappnad blev jag. Till slut höll jag på somna där på vägen till Nirvana och hajade till då jag kände hur kroppen ryckte till då den höll på att falla i sömn. Total relaxation, indeed!

Jag tror jag borde börja unna mig vardagslyx som ansiktbehandlingar litet oftare: 2 timmar från att en små-stressad sjukskötare med körsbärstomater i ena handen och cykelnyckeln i den andra, samt med stora påsar under ögonen steg in, steg en avslappnad, nöjd och putsad ung tjej ut och vinglade cyklade hem.

pic from google

Kurrrrrrr.. Voitteko kuulla sisäisen tyytyväisen kissani kehräyksen? Töiden jälkeen suuntasin pyöräni kohti kosmetologia ja kasvohoitoa (jossa olen viimeksi käynyt aaaaaaivan liian kauan sitten), josta muodostuikin päiväni pelastus!
Kosmetologini Jenni aloitti värjäämällä silmäripseni ja kulmakarvani kesää varten. Koko proseduurin aikana pälpätin ja kyselin niin maskaroista kuin kasvovoiteistakin - pitäähän hei kallis aika käyttää hyödyksi kun ammattilainen kerrankin on lähettyvillä!
Jennin puhdistettua, puristeltua ja puunattua kasvojani RVB:n ihanilla tuotteilla, alkoi hän sopimuksen mukaan hieromaan kasvojani, dekolteetani sekä hartioitani syväpuhdistavan naamion vaikuttaessa kasvoillani. Jo parin rauhallisen, mutta napakan hierontaotteen jälkeen tunsin suuni hiljenevän ja mieleni tyhjenevän: matkallani Nirvanaan havahduin pari kertaa siihen, että koko kroppani nytkähti ikäänkuin iltaisin kun vaipuu uneen ja rentouttavan tunteen valtaavan kehoni päästä varpaisiin.
Hah, kukapa olisi kuvitellut, että kiireinen sairaanhoitaja, jolla oli kirsikkatomaatteja yhdessä kädessä, pyörän avain toisessa sekä järkyttävät silmäpussit olisi kokenut totaalisen muutoksen - kuin sammakosta prinssiksi - vain parin tunnin kasvohoidon jälkeen?
Euforisena, renotutuneena ja onnellisena hoipertelin pyöräilin sitten kotiin. Pitäisi vissiin panostaa tälläiseen arkipäivän-luksukseen hieman useamminkin.

My activities week 20

Monday running ~4 km

Tuesday gym (legs)

Wednesday day-off

Thursday day-off

Friday running 5,25 km

Saturday gym (arms)

Sunday walk 8 km

My activities week 21

Monday running 8,3 km + cycling 8 km

Tuesday gym (core) + cycling 8 km

Wednesday running ~4 km + cycling 8 km

Thursday cycling 8 km

Friday running ~5-6 km

Saturday running ~3-4 km + lazy strolling around

Sunday day-off

Even a thought can make you happy

Nej vet ni jag säger det bara: måndag - aldrig kommer man på söndag ihåg hur viktigt det skulle vara att ladda upp ordentligt inför måndagar. Varför lär man (eller åtminstone inte jag) aldrig mig detta, trots att jag insett det flera, flera gånger? Kanske kan veckoslutet, solskenet och den totala avkopplingen som jag njutit av under helgen något med detta att göras?

jacket Nike, comfy trousers Only, sneakers RaceMarine

Under helgen insåg jag igen hur lycklig en människa kan bli: sällskapet, solskenet, sandstranden, varma sommarkvällar, dansa hela natten lång på fredag, lyssna på bra live-musik på lördag, gott rött vin och som avslutning träffa gamla kompisar och somna med ett leende på läpparna.

Okej, jag medger att min lyckokänsla fick sig en törn idag på jobbet när det var typisk-måndag-på-hvc, men nu väl hemma efter en kopp kaffe och mellanmål känner jag hur leendet, vilket jag haft på läpparna hela helgen, så småningom smyger sig tillbaks. Thihi.

weheartit

Voin vain todeta nyt kotiuduttuani töistä että huh-huh, maanantai. Miksei ihminen ikinä tajua jo sunnuntaina, että silloin pitäisi latailla akkuja oikein kunnolla seuraavaa päivää, eli juuri sitä maanantaita, ajatellen ja varten? Omaan kaaliini en ainakaan ole tätä vielä saanut iskostettua, vaikka sen lähes joka ikinen maanantai sitten tajuankin. Huh. Toisaalta erittäin rentouttavalla viikon lopulla voi olla osansa tähän, että olen koko päivän ollut enemmän ja vähemmän kuin pää pilvissä.

Viikonloppuna tajusin taas miten onnelliseksi ihminen voikaan tulla: seura, auringonpaiste, hiekkaranta, hyvä punaviini, tanssimista läpi yön perjantaina ja hyvää live-musiikkina lauantai-iltana, sekä vanhojen kaverien tapaamista ja nukahtaminen hymyssä suin.

Okei, okei. Myönnän että saatoni hetkellisesti totaalisesti unohtaa nämä onnea tuovat asiat töissä, jossa oli juuri niin tyypillinen-maanantai-terveyskeskuksessa kuin olla ja voi, mutta nyt kotiuduttuani, tankattuani ja hetken oltuani huomaan taas miten hymy, joka on peittänyt naamatauluni koko viikonlopun aikana, alkaa pikkuhiljaa palailemaan paikoilleen. Hih.