Why oh why? It would have been worth the apple, wouldn´t it?

Tiedättekö/tunnistatteko (tunnistattehan, pliis..?) turhautumisen tunteen - siis sen kun tekisi mieli sanoa itselleen mitä minä sanoin? ja katsoa itseään pieni säälivä pilke silmissä. Miksi en tehnyt niin kuin alunperin ajattelin? Pitikö todella mennä mutkan kautta ja ylittää suo siitä pahimman risukon kohdalta, kahlata ojan syvimmästä kohdasta yli? Näköjään. Jälkeenpäin ei (onneksi!) voi syyttää muuta kuin itseään.

Lenkkeillessäni tärkeimmät ja oleellisimmat varusteet, joita kannan mukanani ovat iPod Shuffle, Garmin Forerunner-sykemittarini, Shock Absorberin juoksurintsikat, sekä Nike Free 3.0-lenkkarini. Kuulostaa varmasti materialistiselta, pinnalliselta ja merkkiuskolliselta, mutta tuon tavaroiden brändit esiin tässä kohtaa siksi, että olen todennut nimenomaan nämä tuotteet omikseni ja aivan loistaviksi!

Mutta, eipäs poiketa aiheesta. Siskoni E katsoi minua eilen pyörein silmin kun ilmoitin lähteväni lenkille ja jättäväni kännykän kotiin: mitä? Minä en kyllä uskalla lenkkeillä ilman kännykkää sen jälkeen kun se nainen kidnapattiin Nuuksiossa kesken aamulenkkinsä. Woot? Tuijotin siskoa silmät pyöreinä, enkä meinannut uskoa kuulemaani: perus-lenkkeilijöitäkään ei enää jätetä rauhaan? Voi jestas. Noh, arvatenkin en uskaltanut (mammari kun olen..) lähteä matkaan ilman puhelinta vaan yritin kuumeisesti keksiä paikkaa, johon pakata kännykkääni - tuloksetta.

Kotiutin alkuvuodesta Nokia Lumia 900-kännykkäni, johon olen päällisin puolin ollut ihan tyytyväinen. Toki älypuhelin tökkii välillä eikä touch screen ole aina niin vastaanottavainen naputuksille, mutta suurimman osan aikaa puhelin toimii nätisti. Huono puoli, jonka olen jo aiemmin huomannut, mutta joka korostui eilen lenkille lähtiessäni on puhelimen koko: mihin ihmeeseen sen pakkaa lenkille lähtiessä? Varsinkin kesäisin kun juoksuasu on minimaalisen pieni (lue: toppi ja shortsit) ja taskutila rajallinen (jos niitä nyt on lainkaan), saisi puhelin mieluusti olla pienikokoisempi kuin tämä nykyiseni. Vaihtoehto voisi olla kotelo, joka laitetaan tarranauhoin kiinni käsivarren ympärille, mutta harmikseni ei Lumiaan tälläisiä löydy - tai itse en ole ainakaan moista nähnyt missään! Sen sijaan suursuosittuun iPhoneen löytyy jos minkänäköistä lisävarustetta - aina pupukuorista muovikoteloihin ja niihin tarvitsemiini käsivarsikoteloihin. Puhumattakaan kaikist kivoista sovelluksista... Muistan himoinneeni iPhonea jo niiden ilmestyessä Suomen markkinoille vuosia sitten ja harkitsin sellaista viimeksi vuoden alussa, kun uuden puhelimen hankinta tuli ajankohtaiseksi, mutta hankin sittenkin kyseisen Lumiani.

pic from weheartit

Miksi iPhone jäi Lumian varjoon?

 

1. Hinta: Lumia oli huomattavasti iPhonea edullisempi
2. Apple on mielestäni hieman yliarvostettu merkkinä; osa omppu-tuotteiden hinnasta perustuu varmasti jo pelkkään logoon ja maineeseen. Laadunkin väitetään tippuneen sitten Jobsin kuoleman. Pitääkö paikkansa?
3. Ostohetken lisäksi omppu-puhelinten näytöt, joita X määrä tutuistani on jo onnistunut särkemään tuusan nuuskaksi, ovat kalliita ja pahoin pelkään, että omallekin kohdalleni näytön tai parin vaihto saattaisi tulla ajankohtaiseksi

Ja edelleen, vaikka voinkin luetella monta syytä, miksi EN hankkinut iPhonea, harmittelen EDELLEEN, etten sellaista omista. Jo sellaisen kätevän käsivarsi-jutun takia. Pöh.

 

iPhonen käyttäjät - sana on teidän. Convince me.

ps. tiedän jo, miksi iPhoneni ristisin. Iivariksi.

pps. Ja kyllä - TIEDÄN - muutkin puhelinvalmistajat kuin Apple ovat älynneet valmistaa pienikokoisia älypuhelimia, eikä kätevä koko sen takia riitä syyksi maksaa kännykästä pari sataa euroa enempää kuin toisen merkkisestä. Mutta se maine, se odotettu laatu ja se - naurakaa - status.

pic from weheartit

Känner ni igen er i följande situation: ni ser er själva i spegeln, höjer på ögonbrynen och konstaterar att ni åter gjort ett klavertramp. VARFÖR gjorde du inte som du tänkt dig? VARFÖR skall du gå motströms, välja den mest invecklade vägen genom labyrinten och försöka ta dig över staketet där det är som högst? Man bara frågar sig. Som tur kan man i sådana situationer inte skylla på någon annan än sig själv.
Jag skaffade min Nokia Lumia 900 i början av året och har - i det stora hela - varit nöjd med den, trots att den haft små fel (men det har säkert 110% av telefonerna i dagens läge). En egenskap, som jag inte kan påverka hos mobilen, och som tyvärr har visat sig vara den största negativa sidan med hela Lumian är dess storlek; den är ju omöjlig att ha med sig man far ut och jogga, då den varken ryms i byxfickan (ifall man nu råkar ha sådana) och så är det omöjligt att skaffa något fodral som man kunde fästa kring armen för den, då de inte tycks existera.
Då jag skaffade Lumian övervägde jag, som redan för flera år sedan, att skaffa en iPhone, men lät bli då jag hittade en mängd orsaker varför jag INTE skulle investera i den. Bl.a. högt pris, överskattad status (vadå betala för äppel-logon?) och dyra reservdelar (läs: sönderspruckna rutor..) VS en otalig mängd roliga skal, fodral och ja, en viss status och medlemskap i äppelfamiljen? Njäe. Jag valde Lumian.
Och nu sitter jag här igen och harmar mig över mitt beslut. Suck.

iPhone-ägare, ordet är ert. Övertala mig.

ps. Jag vet redan vad min iPhone skulle heta: Ivar.

pps. Okej jaa-a, jag vet att det finns flera andra smarttelefoner som inte är i storlek med min tegelstens-Lumia och att den praktiska storleken inte är en godkänbar orsak att investera ett par hundra euro extra i en iPhone. Jag vet!