lördag 5 oktober 2013

Honey, you´re the sugar on my bun

Olen viime aikoina miettinyt (monien muiden bloggarien ohella) hyvinvointia, sen vaikutusta ja merkitystä itseeni ja omaan elämääni.

Kuka sanoi, etteikö tuikkua voisi polttaa myös aamupalapöydässä?
Hyvinvointi on minulle elintärkeätä, enkä mistään hinnasta suostu luopumaan sen vaalimisesta. Välillä huomaan kuitenkin miettiväni hyvinvointiin panostamista liian kaavamaisesti, enkä esimerkiksi tee asioita kovin spontaanisti, vaan mietin, emmin ja harkitsen.


Eilisilta on loistava esimerkki moisesta empimisestä: meinasin nimittäin jäädä kotiin lojumaan yksinäni, vaikka ns "pikkusiskoni" ilmoitti tulostaan Porvooseen ja suunnitelmissa oli käydä yksillä. Vatvoin, emmin, mietin, hakkasin päätä seinään ja harkitsin taas: lähteäkö vaiko ei? Soudettuani ja huovattuani pitkän aikaa potkaisin lopulta itseni ylös sängyn pohjalta, söin ja laittauduin pikaisesti ja pyöräilin lähikuppilaan.

Spelttipuuroa, mustikoita, mansikoita raejuustolla ryyditettynä. Ja maitokahvia.
 
Perjantaikukka, jonka tuoksu tuntuu ylellisenä koko kämpässä, sekä Hullareiden kuvasto ja uusin Fit

Harmittiko lähtö jälkikäteen? No ei tippaakaan! En muista koska olisin viimeksi nauranut niin sydämeni pohjasta; nauranut niin että vatsalihaksiin sattuu ja tuntenut itseni ymmärretyksi, onnelliseksi ja kiitolliseksi moisesta ystävästä. Pari tuntia kului kuin siivillä kuulumisia vaihdellen, sinkkuutta pohtien ja Happy Joe:ta siemaillen.

Tänä aamuna heräsin arkiaamujen kaavoihin kangistuneena jo ennen puolta 7 vatsan kurinaan ja päätin, ettei minua harmita vaikken saanutkaan enää unta. Vaikka riittävä uni on minulle elintärkeää, olen iloinen, että uhrasin osan unestani eilisiltana ystävälleni; hyvinvointiin kun sattumoisin kuuluu myös ihmissuhteiden vaaliminen ja nauru - varsinkin sellainen tirskunta, joka eilen raikasi meidän pöydästämme ;)

Ja lauantaiaamupalan jälkkäriä: tuoretta ananasta ;)
Jag har på sistone funderat (likt många andra bloggare) om hälsans och välmåendet betydelse för mig själv och mitt liv.
Hälsa är livsviktigt för mig och jag är väldigt mån om att upprätthålla den - ibland så mån att jag är svår att övertala att frångå mina rutiner, vilka jag följer rätt punkltligt eftersom jag vet att jag mår bra av dem. Ibland gör det ändå gott att skippa rutinerna, vilket jag fick erfara igårkväll, då min "lillasyster" kom på besök till Borgå.
Fy så jag skäms såhär efteråt tänkt, då jag nästan höll på att inhibera vår träff eftersom jag kände mig så otrolgit trött! Efter att ha funderat, grubblat och bankat huvudet i väggen ett tag bestämde jag mig för att skärpa mig, åt och klädde hastigt på mig och cyklade iväg till Amarillo. Harmar det efteråt? Nej, inte ett dugg! Jag minns inte när jag senast skulle ha skrattat sådär mycket - så att magmusklerna krampar och tårarna rinner!
Trots att nattsömnen blev aningen kortare (vadå vem vaknar före halv 7 på lördagsmorgonen eftersom magen murrar?) är jag mer än lycklig att jag spenderade dedär 2 timmarna i sällskap av "syrran" och en Happy Joe: en god hälsa innebär också att upprätthålla sociala kontakter och skratt, vilket ingen kunde undgå då de passerade vårt bord åtminstone ;) 


2 kommentarer:

  1. Mä olen huomannut sen, että spontaanius on elämässä yksi parhaimpia asioita! Ei pidä miettiä liikaa vaan tarttua hetkeen! Hyvä, että päätit lähteä :)

    SvaraRadera
    Svar
    1. No aivan oikeassa olet! Harmi vaan, että se hyvä mieli mikä spontaaniudesta tulee muistuu mieleen vasta, kun se spontaani veto on tehty ;)

      Radera

Kiitos kommentistasi <3
Tack för din kommentar <3